Romaniassa syntynyt ohjaaja Robert-Adrian Pejo on saapunut kertomaan elokuvastaan Oulun kansainväliselle lasten- ja nuortenelokuvien festivaalille. Hänen ensimmäinen lastenelokuvansa, vuonna 2015 valmistunut Tassu, osallistuu festareilla lastenelokuvien kilpasarjaan. Kyselin ohjaajan mietteitä lastenelokuvasta ja elokuvanteosta.
Kuinka alun perin kiinnostuit elokuvista?
Kiinnostus syntyi jo todella nuorena. Kuvasin itse elokuvia, mutten halunnut vain tallentaa asioita ympäriltäni. Halusin tehdä alusta asti fiktiota ja keksiä juonia.
Mikä on paras osa elokuvantekoprosessia?
Ensimmäinen suosikkivaiheeni on koko prosessin alku, kun kuvittelee elokuvan päässään, kirjoittaa käsikirjoituksen ja luo koko konseptin. Silloin täytyy päättää kuvausasetelmat ja paikat.
Toinen vaihe, josta kovasti pidän, on itse asiassa editointi. Silloin laitetaan yhteen kaikki pienet ja irralliset palaset, joista kokonaisuus muodostuu. Kuvat, musiikki ja käsikirjoitus yhdistyvät lopulliseksi elokuvaksi.
Robert-Adrian Pejo Oulun kansainvälisillä lasten- ja nuortenelokuvafestivaaleilla 2016.
Miksi haluat tehdä elokuvia lapsille?
Tämä oli ensimmäinen kerta kun ohjasin lastenelokuvan. Joka kerta kun teen elokuvan, haluan, että siinä on jokin haaste. Lapsille täytyy tehdä aivan erilainen elokuva kuin aikuisille, eikä se voi olla kovin kiivas ja dramaattinen. Meidän täytyi myös esimerkiksi havainnollistaa lapsille, miten koiran hajuaisti toimii. Oli loistava idea lisätä elokuvaan animaatiota, jossa hajuaisti on ikään kuin pieni keiju, joka opettaa koiraa käyttämään sitä.
Lapsia ei myöskään voi jättää jännittämään, vaan jännitteiset tilanteet on aina jollakin tavoin purettava. Tässä elokuvassa sellaisia tilanteita oli paljon. Lapsen täytyy myös pystyä samaistumaan hahmoihin, ja elokuvassa täytyy käyttää heille sopivaa visuaalista kieltä.
Tassu perustuu tositapahtumiin. Teetkö yleensä elokuvia tällä periaatteella?
En, tähän asti olen tehnyt vain fiktiivisiä elokuvia. Joissakin niistä on tietenkin todellisuuteen pohjautuvia elementtejä. Tassu on hyvin tunnettu koira Unkarissa, joten sen tarinaan täytyi elokuvassa saada jotain uutta. Niinpä emme kerro niinkään Tassun monista urotöistä, vaan esimerkiksi ystävyydestä ja luottamuksesta, joka koiran ja hänen omistajansa välille muodostuu. Halusimme löytää Tassun elämästä kertomuksen, jonka ympärille juonen saisi rakennettua, ja joka saisi ihmiset kiinnostumaan siitä.
Minkälaisia neuvoja antaisit nuorille elokuvantekijöille?
Tärkeintä on säilyttää oma ideansa ja visionsa joka tilanteessa. Kaikenlaisia neuvoja tulee jatkuvasti, mutta niitä ei kannata kuunnella, jos itsellä on parempi ajatus. Kompromisseja ei pidä tehdä, vaikka tuotantopuoli yrittääkin aina hoputtaa ja ammattilaisen työhön kohdistuu aivan erilaisia paineita kuin amatöörin harrastukseen. Joka tilanteeseen on valittava paras ratkaisu.
Tärkeää on myös kuvausten huolellinen suunnittelu. Kaikesta, mitä aikoo tehdä ja mitä täytyy ottaa huomioon, olisi hyvä olla tarkka suunnitelma. Suunnitelmaa kannattaa myös noudattaa.
Kuvat: Juuso Haarala
35. Oulun kansainvälinen lasten ja nuortenelokuvafestivaali 13.-20.11.2016
