Elokuvan tekemiseen tarvitaan monenlaisia osaajia, joiden töitä ja toimenkuvia esittelemme tässä osiossa. Tekijähaastattelut -välilehdeltä löydät eri projekteihin liittyviä haastatteluja, ja ammattina elokuva -osiossa eri alojen ammattilaiset kertovat työnkuvistaan ja antavat vinkkejä elokuva-alaa miettivälle. Lisäksi elokuvan opiskelu -osiossa on kerrotaan, missä voi opiskella elokuvaa.
Elokuvatuotanto pähkinänkuoressa
Ensin tarvitaan käsikirjoitus. Käsikirjoittaja vastaa elokuvan tarinasta ja elokuvan ohjaaja siitä, miten tarina kerrotaan elokuvan keinoin. Ohjaaja vastaa elokuvan taiteellisesta kokonaisuudesta ja työryhmän valinnasta. Tässä ja monissa muissakin työvaiheissa ohjaajan tukena on tuotantoyhtiö ja tuottaja, joka osallistuu laajasti kaikkiin elokuvatuotannon vaiheisiin. Tuottaja hoitaa elokuvan rahoituskuvioita ja pitää huolen, että käytettävissä olevilla resursseilla saadaan aikaan paras mahdollinen lopputulos. Tuotantopäällikkö huolehtii, että kaikki tuotantoon liittyvät osa-alueet tulee hoidettua. Mukana saattaa olla myös linjatuottaja sovittamassa tuotannon sovittuihin raameihin ja vastaamassa tuotannon etenemisestä kuvauksissa.
Tuotantoon voi kuulua myös kuvauspäällikkö, joka johtaa toimintaa kuvauspaikalla; jos kuvauspäällikköä ei ole, tämän hoitaa ensimmäinen apulaisohjaaja. Apulaisohjaaja pitää huolta siitä, että kaikki tietävät, missä heidän pitää olla ja milloin, ja että kuvauspäivä etenee suunnitellusti. Tällöin ohjaaja voi keskittyä ohjaamiseen. Apulaisohjaajia voi olla useita, ja jokaisella heistä on oma toimenkuvansa.
Kuvaaja vastaa elokuvan kuvasta ja johtaa valaisu- ja kameraryhmää. Hänen apunaan on kamera-assistentti tai useampia, joiden tehtäviin kuuluu kuvan terävyydestä huolehtiminen (1. kamera-assistentti) ja muistikorttien, akkujen ja objektiivien vaihto sekä klaffin käyttö (2.kamera-assistentti). Valaisija suunnittelee elokuvan valaisun yhdessä kuvaajan kanssa, ja valotiimi hoitaa valoja valaisijan ja kuvaajan ohjeiden mukaan. Kuvaussihteeri pitää kirjaa otoista ja monista niihin liittyvistä yksityiskohdista, ja katsoo, ettei kuvatessa tapahdu jatkuvuusvirheitä. DIT siirtää ja varmuuskopioi kuvattua materiaalia.
Äänisuunnittelija vastaa elokuvan äänestä. Äänittäjä (eli puomittaja) taas vastaa äänen tallentamisesta kuvauspaikalla. Äänileikkaaja huolehtii elokuvan äänet paikoilleen ja oikeanlaisiksi, ja lisää myös foley -äänet paikalleen ja oikeaan äänentasoon. Foley -äänet taas ovat foley -artistin elokuvaa varten tekemiä äänitehosteita.
Elokuvassa nähtävät paikat ja tilat suunnittelee ja toteuttaa lavastaja. Kuvausrekvisiittaa hoitaa lavastajan alaisuudessa rekvisitööri. Lisäksi heillä voi olla apunaan erikoistehosteväkeä, puuseppiä tai vaikka aseista huolehtiva työntekijä. Lavastaja osallistuu myös kuvauspaikkojen etsintään ja valikoimiseen, usein yhdessä järjestäjän kanssa.
Pukusuunnittelija suunnittelee elokuvan puvustuksen ja valvoo sen toteutusta. Kuvauksissa puvustosta vastaa puvustaja. Maskeeraaja taas vastaa niin kuvattavien meikeistä kuin sotavammojen tai zombien haavojen valmistamisesta.
Kun elokuva on kuvattu, on jälkituotannon vuoro. Elokuvan leikkaaja koostaa kuvatusta materiaalista valmiin teoksen, ja äänileikkaajat tekevät samaa äänen suhteen. Miksaaja hioo lopullisen kokonaisuuden kaikesta elokuvassa olevasta äänestä, ja värimäärittelijä luo kuvan värimaailman.
Elokuvan valmistuttua sen täytyy löytää yleisönsä. Tuottaja markkinoi elokuvaa ja tiedottaa siitä, elokuvan teatterilevityksestä vastaa sen levittäjä, ja elokuvan myynti- ja markkinointitehtäviä hoitamassa voi olla myös myyntiedustaja.
Lue lisää: Elokuva-alan ammattien määritelmiä teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Temen sivuilta
